Pekingiin kalkkiviivoilla valittu Tuomas Seppänen: ”Kovemmat keinot käyttöön dopingin kitkemiseksi”

Moukarinheittäjä Tuomas Seppänen nousi Pekingin MM-kisakoneeseen aivan viime metreillä, kun hänen tuloksensa 73,95 riitti kuin riittikin kisapaikkaan IAAF:n rankingissa. Kisaraja oli 76 metriä, mutta sitä ei tällä kertaa vaadittu.

Olisitko uskonut vielä viime viikolla, että kisapaikka irtoaa?

– Kyllä ne mahdollisuudet aika seitinohuet oli, mutta näin kävi tällä kertaa, Seppänen myhäilee sivustomme haastattelussa.

– En oikein uskaltanut ajatella koko asiaa. Eilen illalla kun menin nukkumaan, katsoin olevani rankingissa eka ulos jäänyt ja ensimmäinen sisällä oli heittänyt viisi senttiä pidemmälle. Kävi mielessä, että näinkö tämä nyt jää senteistä kiinni.

Onko tämä MM-kilpailuiden rankingsysteemi mielestäsi hyvä?

– No hei, kyl tässä sellainen olo on juuri nyt, että voisin syleillä ja halailla tätä rankingsysteemin keksijää. Mielestäni tämä vähentää kepulipeliä, ei tekaista pöytäkirjoja, ei heitetä liian kevyillä moukareilla, kaikki vilpit on mahdollista karsia pois.

Moukari taitaa olla lajeja, joissa arvokisamitaleja on jaettu eniten jälkikäteen uusiksi, uskotko että laji on nyt puhdas?

– Hahhah, ai nyt vai? Siellä on Ivan Tikhon yhä Pekingin listoilla eli se siitä puhtaudesta. Paljon on antidopingtyötä vielä tekemättä. Kyse on lähinnä kansallisista antidopingtoimikunnista tietyissä maissa, monessa paikassa touhu rehottaa aika pahasti. IAAF:n pitäisi ottaa kovat keinot käyttöön näitä maita vastaan, sulkea vaikka pariksi vuodeksi kisoista, kunnes homma alkaa olla uskottavalla pohjalla.

– Jos tässä asiassa aletaan antamaan periksi, se on väärä reitti. Puhdasta urheilua pitää pystyä vaatimaan.

Mutta onhan tässä nykyisessä näytteiden uudelleenanalysoinnissa se hyvä puoli, että jos vaikka jää Pekingissä kahdeksanneksi, niin voi sitten tulevina vuosina odotella, että kirkastuuko joskus jopa mitaliksi…

– Pakastin on hyvä pelote, mutta silti toivoisin IAAF:ltä kovempia toimia kurittomia valtioita kohtaan. En nyt halua enempää avata, mitkä valtiot tulvat ensin mieleen, eiköhän sen osaa jokainen päätellä ihan itse.

Finaalipaikka tavoitteena

Millaisin tavoittein lähdet Pekingiin, onko sellainen fiilis että pankista löytyy enemmän kuin nyt on nähty?

– Kova luottamus siihen on.

Reilun metrin haarukkaan on lentänyt jo seitsemässä kilpailussa tällä kaudella, kyllähän se antaa kiistatta odottaa, että se piikki sieltä vielä tulee.

– Minulla on ollut kiusana pieniä teknisiä asioita ja sieltä ne puuttuvat metrit tulee. Kunnonajoitus on kyllä ihan kohdallaan, joten luottavaisena voin Pekingiin lähteä.

Mitä ne tekniset pikkuasiat ovat?

– Ei siinä juuri muuta kuin sellainen legendaarinen juttu, ettei hosuisi liian paljon. On ollut liikaa yritystä ja silloin hartiat menee jäykiksi ja suoritus ei ole rento.

Mitä luulet, olisiko rennolla kunnonmukaisella nappiheitolla saumaa jopa finaaliin?

– Aina on mahiksia, ei sinne kannata lähteä, jos ei usko omiin mahdollisuuksiinsa. Kovaa porukkaa on vastassa, mutta lähden ottamaan niin paljon päänahkoja kuin mahdollista.

Ennätyksesi 75,31 on vuodelta 2011, miksi se ei ole parantunut vielä?

– Viime vuoden Kalevan kisoissa kun olisi saanut yhdistettyä ensimmäisen ja neljännen heiton parhaat puolet samaan, niin olisi parantunut metrikaupalla. Tämä laji on kiinni pienistä teknisitä yksityiskohdista. Uskon että ennätys tulee vielä tällä kaudella.

Suomessa on selkeä moukaribuumi tällä hetkellä, hyviä nuoria on paljon miehissä ja naisissa. Mistä luulet että se johtuu, ei laji ole ollut kuitenkaan esim. SUL:n painopistelajina…

– Kyllä se olisi eduksi, kun moukari olisi painopistelaji. Toivotaan että yleinen asenne ja kohtelu muuttuisi, joudumme esimerkiksi liian usein heittämään tyhjille katsomoille. Moukariporukassa on sinnikäs ja hyvä henki. Kukaan ei toivo kellekään toiselle pahaa, vaan me olemme kuin yhtä joukkuetta.

– Tuolla kentillä meillä on sellainen tapa, että aina kun näkee moukarivalmentajan, käydään kättelemässä ja vähän kyselemässä, mitä kuuluu. Se on yksi osa valmentajien arvostamista,

– Lisäksi valmennuspuolella tietoa jaetaan avoimesti ja meillä on paljon hyviä valmentajia, joilta voi kysyä ihan mitä tahansa. Ei sellaista taida ihan kaikissa lajiryhmissä olla.

Lauri Hollo