Jarkko Wiss on saanut potkut Ilveksestä. Kun uutisen näki, tuli nopeasti mieleen, että Sedu Koskinen on palannut hämäläiseen jalkapalloon. Yhtä hämmentävältä päätökseltä Wissin monottaminen tuntui kuin ravintoloitsijan hämmästyttävät linjaukset aikoinaan Hakassa. Zedu de Luca ei kuitenkaan tiettävästi ole mukana, aivan toiset tyypit. Joka tapauksessa, Jarkko Wiss kilometritehtaalla tuntuu hyvin, hyvin oudolta.

Ei tietenkään ole tiedossa, millaiset ovat sisäiset jännitteet Ilveksen sisällä. Varmasti isot, sillä Ilveksen johto on viime aikoina harrastanut kömpelöä tietovuotamista, jossa luottomiehille annetaan tietynlaista informaatiota ja toivotaan, että sitä kautta Wissin ammattitaito tai johtamiskyvyt laitettaisiin epäilyksen alle ”piireissä” ja mediassa. Eittämättä ajatuksena oli pehmentää jo etukäteen päätöstä, jota joku/jotkut ajoivat jo jonkin aikaa.

Ilveksessä on ollut turbulenssia tällä kaudella. Joukkue on Veikkausliigassa tällä hetkellä sijalla seitsemän. Alakertaan on varmasti vähemmän matkaa kuin arvioitiin, mutta toisaalta kolmannelle sijalle on vain seitsemän pistettä. Kun muistetaan, että Ilves myy – Lauri Ala-Myllymäkeä lukuun ottamatta – pelaajansa heti muualle kuin mahdollista, on jatkuvuuden ylläpitäminen hankalaa. Joukkue on Jarkko Wissin jokaisena vuonna vaihtunut paljon. Eri avainpelaajat vaihtoivat maisemaa kotimaassa tai ulkomaille ja puutteet paikattiin omilla junioreilla tai useimmiten onnistuneilla ulkomaalaishankinnoilla. Budjetti on ollut koko ajan tiukka ja ilmeisesti myös kaventunut, mutta aina Wiss taikoi kilpailukykyisen joukkueen. Ilves on ollut Wissin aikana ehkä menestyvin juniorihautomo, jossa oikeasti nuoret pelaajat ovat oikeasti saaneet vastuuta – osin varmasti tietoisesti, osin olosuhteiden pakosta.

Wiss on ollut Ilveksen urheilutoimenjohtaja ja päävalmentaja samassa paketissa. Ehkä tämä oli sitten liikaa johdolle? Ehkä Ilves alkoi jonkun tahon mielestä olla aivan liiaksi riippuvainen Wissistä? Ja sitten oli kalossin aika, vaikka nykyistä sopimusta oli jäljellä vielä tämä ja ensi kausi.

Jarkko Wiss on käynyt kovan koulun huipulle. Hän ei pelannut urallaan ainuttakaan poikien ja nuorten maaottelua, mutta A-maajoukkueessa pelejä tuli 45. Hän kasvoi katujätkämäisessä TPV:ssä isojen persoonien keskellä Suomen mestariksi ja lopulta HJK:n kapteeniksi, vaikka perusstadilaiset eivät ole vieläkään unohtaneet sitä, että nauha annettiin Wissille. Pelaajaura vei ulkomaille, Norjaan ja myöhemmin Stockportiin, jossa ei myöskään kyselty vaan toimittiin. Jos olit tarpeeksi kova, pääsit pelaamaan. Wiss pääsi.

Wiss ei ole koskaan pelannut, johtanut tai valmentanut hankkiakseen kavereita. Hän tekee asiat voittaakseen. Nelinkertainen Suomen mestari kolmesta eri seurasta oli pelaaja, jota vastaan ei ollut kiva pelata… Tämän tietää jopa Zinedine Zidane, jonka omaelämänkertaan Jarkko Wiss pääsi ”hulluna suomalaisena”, joka oli estää hänen osallistumisensa Ranskan MM-kisoihin. Wiss ei kumarrellut ketään seurajoukkueessa, ulkomailla tai maajoukkueessa – eikä myöskään valmennusurallaan. Tehtävät Palloliitossa olisivat antaneet hyvän mahdollisuuden tietynlaiseen herrahissiin, mutta hän valitsi mieluummin kotikaupunkinsa ja Ilveksen. 2016 alkoi aikakausi, jonka aikana useampi Ilves pelaaja lähti ulkomaille ja vielä useampi oma kasvatti sai mahdollisuuden näyttää osaamistaan edustusjoukkueessa. Wiss vei Ilveksen rajatulla budjetilla kaksi kertaa euro-kentille, kerran mitaleille ja voitti Suomen cupin. Kun joukkue enemmän tai vähemmän hajosi jokaisen kauden jälkeen, hihat käärittiin ja jälleen tultiin kärkikahinoihin.

On varmaa, että oman taustansakin vuoksi Jarkko Wiss on erittäin vaativa valmentaja. Hän ei ole nykytrendin mukainen päänsilittäjä, ymmärtäjä tai olkapää. Työt pitää tehdä kunnolla ja viimeisen päälle, muuten ei hyvä heilu. Hän on myös tietynlainen oman tien kulkija, joka pitää asiat itsellään eikä pahemmin kaveeraa kentän laidalla kollegojensa kanssa. Hän ei ole myöskään juurikaan seurustellut julkisuudessa tai ollut kommenttiautomaatti – ne hommat on hoidettu, jotka on pitänyt hoitaa.

Aika näyttää, mitkä seuraukset Jarkko Wissin potkuilla on Ilvekselle. Toni Kallio on monivuotinen Wissin aisapari ja varmasti oikea valinta tähän tehtävään, ja hän on todennäköisesti oppi-isänsä hyväksynnän saanut uuteen vakanssiin. Mutta kuka hoitaa tästä eteenpäin joukkueen kokoamisen? Kenellä on silmä ja suhteet? Mitä tapahtuu, kun pajatso taas tyhjenee, kuten vahvasti jälleen kerran näyttää? Se on ainakin varmaa, ettei Jarkko Wiss ole viimeistä sanaansa suomalaisessa jalkapallossa sanonut. Markkinoilla on nyt vonkale, jonka näytöt puhuvat puolestaan. Haettiin sitten seurajoukkueeseen urheilutoimenjohtajaa tai päävalmentajaa. Kumpikin käy, hyviä tuloksia tulee todistettavasti pienemmälläkin budjetilla ja rajoitetuimmilla resursseilla.

Eikä jatkossakaan kumarrellen tai persettä nuolemalla.

Aiheet Asiantuntijat Ilves Jalkapallo Toimituksen kynästä Veikkausliiga Wiss Jarkko