Nuori Liiga-tähti odotti pääsevänsä pelaamaan ”muutaman liigapelin” – Nyt kaulassa kaksi kultaa!

HPK:n Valtteri Puustinen on noussut viimeisen kuluneen vuoden aikana Liigan elittiin. Nopea nousu ja hyvä kehitys ovat tulleet hienoisena yllätyksenä Puustiselle itselleenkin.

HPK-sentteri kertoi takana olevasta Suomen mestaruuden ja alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden tuoneesta vuodestaan Suplan Liiga-podcastissa.

– Kun kesällä oli aikaa, ja aloin miettiä, että mitä onkaan tullut tehtyä. En olisi vuosi sitten uskonut, millainen vuosi on edessä. Odotin, että ehkä pääsen pelaamaan muutaman liigapelin ja katsomaan, miten siellä pärjää. Sitten kun pääsin pelaamaan ekan pelin, niin ajattelin, että pelaan niin hyvin, että saan sen paikan. Siitä se lumipallo lähti vyörymään. Vastuuta tuli koko ajan enemmän, hän kertoo.

Paikka Nuorissa Leijonissa ei ollut alkuun edes varma.

– Alkuunhan minua ei edes valittu joukkueeseen. Ensin valittiin 20 pelaajaa, ja pääsin ihan viimeisten mukana messiin. Tiesin, että vielä putoaisi poikia pois. Ajattelin, että jos pääsen pelin pelaamaan täällä, niin näytän, että minulla on käyttöä. Se peli meni aika hyvin. Kun ensimmäisiä pelaajia pudotettiin, niin nimeä ei ollut siinä. Mietin, että nyt on saumat ottaa se paikka. Ensimmäisen pelin olin katsomossa. En kiukutellut enkä mitään, vaan yritin kannustaa joukkuetta. Toisena päivänä aamujäillä sanottiin, että passi on leimattu, niin kyllä se aika hienolta tuntui, Puustinen sanoo.

Puustinen teki viime kauden pudotuspeleissä kaksi maalia ja molemmat finaalisarjassa Kärppiä vastaan. Toinen niistä oli kuudennen finaalin ainoa maali.

– Kyllä oli aika hieno tunne kuutospelissä. Se oli tärkeä maali. Menimme 1-0 -johtoon ja se jäi voittomaaliksi. Oli aika siisti tunne, kun sai laitettua kiekon maaliin. Kaikki nousivat seisomaan, viisi tuhatta ihmistä taputti ja huusi! Itse tuulettelin ja katselin, että mitäs täällä tapahtuu, hän muistelee.

– Ei siitä ollut kuin vuosi tai kaksi, kun oli katsellut, että olisipa siistiä pelata noita pelejä. Katsoin tietysti aina kaikki finaalit ja kotonakin oli tullut kylmiä väreitä, että ”saakeli, kun olisi siistiä olla tuolla.”. Tuntui siltä, niin kuin olisin eilen katsonut näitä pelejä, ja nyt olen itse täällä. Kyllä se oli siistiä!

Puustisen pitkä haastattelu löytyy Suplan Liiga-podcastista.