Viime päivinä on hämmästelty Mikael Granlundin vaisua alkua MM-turnauksessa.

Nuoremmat suomalaispelaajat ovat tuoneet positiivisia otsikoita, mutta MM-kisoissa aiemmin loistanut Granlund on ollut toistaiseksi pienoinen pettymys.

Todennäköisiä selityksiä Granlundin vaisuudelle löytyy: esimerkisi Kasperi Kapanen ei ehkä ole sopiva ketjukaveri miehelle, tai se tosiasia, että Granlund ei ole pelannut NHL:ssä enää sentterinä.

Yhdestä tekijästä on kuitenkin puhuttu vähemmän: mitä jos Granlundille ei sovellu paikka kapteenina? Jos rooli tuo miehelle turhaa henkistä painetta, joka ei sovellu hänelle?

Pienikokoinen taituri ei ole koskaan vaikuttanut jäällä tai sen ulkopuolelle samanlaiselta johtajalta kuin esimerkiksi Saku Koivu, jonka manttelinperijäksi häntä ollaan myös tituleerattu.

Tekikö Lauri Marjamäki peruuttamattoman virheen valitessaan Granlundin kapteeniksi – tai hyväksyessään prosessin, jonka perusteella valinta tehtiin.

Ongelmana oli tietysti se, että nuoresta jengistä ei löytynyt uskottavia vaihtoehtoja kokeneeksi kippariksi. Nuoresta kaartista valinta olisi voinut kuitenkin kohdistua Mikko Rantaseen.

Granlund saattaa tosin ihan hyvin syttyä, kun tosipelit alkavat. Ei olisi ensimmäinen kerta.