Jarkko Kinnuselle karmaiseva pettymys: ”Pöljä päivä tulee vielä”

50 kilometrin kävely on käyty. Hullua porukkaa, mitä sanot kilpailusta asiantuntijamme Lauri Hollo?

– Onhan tämä jotain melko älytöntä. Ukkoja ryömii pitkin reittiä jo kilometrikaupalla ennen loppua. Olot olivat todella rajut. Hiukan yllätyin, ettei kukaan halunnut edes yrittää missään vaiheessa Matej Tothin vauhtiin. Hän sai lopulta mestaruuden suht helposti. Kaverihan piipahti vielä vessassakin kesken matkan, mutta pystyi sen jälkeen vielä kiristämään omaa vauhtiaan, ylivoimainen suoritus. Hopealle tullut Jared Tallent oli jälleen kerran arvokisoissa kova luu, jo seitsemäs arvokisamitali. On kova kaveri!

Käydään läpi suomalaiset, Aleksi Ojalalle kävi kehnosti.

– Omituinen tapaus. Hän lähti itselleen ylivauhtia tässä hurjassa kelissä, mutta silti kroppa piiputti kyllä käsittämättömän aikaisin, ennen puolimatkaa. Joko kropassa oli jotain pahoja ongelmia tai sitten nesteet eivät imeytyneet. Todella rajua oppia ja kovaa koulua nuorelle miehelle. Ikävä sanoa, mutta kyllä tässä oli kyse epäonnistumisesta ellei kropassa ollut jotakin tautia. Jos noin nopeasti tipahtaa, on oman kropan kuunteleminen jäänyt kokonaan väliin. Ja juuri se on tässä tappavassa lajissa kaiken a ja o.

23-vuotias Aku Partanen onnistui mukavasti.

– Kyllä. 18. sija MM-kilpailuissa tasapainoisella suorituksella oli hieno esitys. Aika 3.54.28 oli näissä oloissa hieno. Hän on selkeästi matkalla lähemmäs huippua koko ajan. Partasella tuntuu olevan taito jakaa vauhtinsa optimaalisen järkevästi, eikä hän aja itseään liian aikaisin liian piippuun. Tästä miehestä kuulemme vielä, hänellä on tulevaisuudessa kykyjä ihan mihin tahansa, sen verran vihreä hän edelleen huippukävelijäksi on.

Mitä ihmettä, Jarkko Kinnunen tuli maaliin pyörtymättä, eikä poistunut stadionilta tiputukseen pyörätuolissa, alkaako mies pehmetä?

– Vatsa petti Kinnusen, mikä aiheutti taatusti sen, että hän ei pystynyt pitämään vauhtia, millä hän olisi pystynyt ajamaan itsensä äärirajoille. 32:s sija ajalla 4.02.07 oli kaikkensa satsanneelle miehelle varmasti karmaiseva pettymys. Tämä kuuluu valitettavasti tähän äärimmäisen kovapäisten miesten lajiin; teet vuoden järjettömästi työtä, sitten arvokisasuoritus menee vihkoon, kun kroppa prakaa. Ja seuraava yritys on vuoden päässä valtavan työmäärän takana. Luulisi että pehmeämmällä miehellä usko menee. Kinnusella ei mene, hän kertoi juuri ennen kisoja jatkavansa uraa vielä vuosikausia. Hiukan sääliksi käy tätä upeaa ja sympaattista urheilijaa, joka on antanut kaikkensa tälle lajille. Se iso palkinto saisi tulla jonakin päivänä. Hän itse uskoo varmasti sen päivän vielä tulevan ja niin uskon minäkin.

Mitalistit menivät nyt 3.40-3.42 vauhtia, riittääkö näiden suomalaisten vauhti tuohon kyytiin tulevaisuudessakaan, erot kärkeen ovat hurjia?

– Partanen ja Ojala ovat vielä niin nuoria kavereita, että heidän kykyjensä äärirajaa on mahdoton vielä arvioida. Ja jotenkin haluan uskoa siihen, että myös Kinnunen pystyy jonakin pöljänä päivänä tulevissa arvokisoissa tuohon vauhtiin. Kovia poikia nämä ovat.